1900-luvun alussa Suomessa myydyt äänilevyt valmistettiin vielä ulkomailla. Levyt äänitettiin jo silloin Suomessa, mutta lopullinen valmistus tapahtui muualla, esimerkiksi Saksassa. Paineet aloittaa kotimainen levytuotanto olivat kovat, kun kotimaisen iskelmän kysyntä kasvoi. Suomen ensimmäinen äänilevytehdas Sointu perustettiin Turussa vuonna 1938, se oli ensimmäinen yksityinen äänitettyjen levyjen julkaisija ja valmistaja Suomessa. Tuotanto aloitettiin vaiheittain ja suosion kasvaessa perustettiin oma levypuristamo Turkuun.

1930-luvulla toimintansa aloittanut Sointu oli pieni äänilevytehdas, joka sijaitsi Turun Aurajoen varrella. Levyjen lisäksi Soinnun toiminta keskittyi laulujen nuottien ja gramofonien jousien myymiseen. Soinnun toiminta onnistuttiin pitämään pystyssä 50-luvulle asti, jonka jälkeen levy-yhtiö lopetti tuotantonsa.

Tämä artikkeli on kertomus Suomen ensimmäisen äänilevytehtaan historiasta, jonka kukoistuskausi ajoittuu sotavuosiin, erityisesti 40-luvun puoliväliin. Soinnun äänilevytehtaan tarina elää yhä suosituimpien äänitysten muodossa.

Soinnun ensimmäiset sävelet

Levy-yhtiö Soinnun tarina sai alkunsa kesällä 1934, jolloin kaksi turkulaista liikemiestä, Saaristokaupan Fredrik Seger ja musiikkikauppa Gramolan perustaja Herman Weber, tutustuivat toisiinsa ja päättivät perustaa kotimaisen musiikin iskelmätuotannon. Toiminnan alkuaikoina levyjen äänitys ja valmistus tapahtui vielä Riiassa ja Tukholmassa. Äänilevyillä oli tuolloin kova kysyntä, ja suomalaisen levytuotannon historia alkoi Turussa, kun Seger vuonna 1938 palkkasi turkulaisia muusikkoja levyttämään ”suomalaisille sopivia iskusävelmiä”.

Levy-yhtiö Soinnun ensimmäinen levytys ajoittuu helmikuuhun 1938, paikkana toimi Turun Vapaapalokunnan peilisali. VPK:n taloon kokoontuneet 13 muusikkoa muodostivat Sointu-orkesterin, jonka kapellimestarina toimi Usko Hurmerinta. Hurmerinnalla oli iso merkitys Soinnun menestykselle, sillä hän osasi säveltää, sanoittaa ja johtaa orkesteria. Hurmerinta suunnitteli ja toteutti myös Sointu-levymerkille oman Turku-aiheisen logon. Soinnun ensimmäisellä levylle Usko Hurmerinnan orkesteri tallensi yli 50 kappaletta kahden viikon aikana.

Soinnun toiminnan menestysvuodet

Vuonna 1940 levytettiin yksi Usko Hurmerinnan suurimmista menestyksistä, Elämää juoksuhaudoissa -sävelmä. Tästä A. Aimon levyttämästä, sota-ajalle tyypillisestä musiikista, tuli äänilevytehdas Soinnun historian myydyin levy. Suosituiksi nousivat myös Soinnun vuosina 1940-1944 äänittämät niin sanotut ”sellakkalevyt”, jotka ilmaisivat taistelevan kansan haaveita ja pettymyksiä. Vuosina 1940-1946 Soinnusta tuli Suomen myydyin äänilevymerkki. Sen musiikille riitti kysyntää, koska sodan aikana muita huveja ei juuri ollut tarjolla.

Soinnun toiminta ei ollut pelkkää auringonpaistetta, sillä ylikansallisten yhtiöiden edustajat eivät pitäneet sen suosiosta ja julistivat Soinnun boikottiin. Yhtiön viimeiset levyt äänitettiin vuonna 1952, Suomen Filmiteollisuuden studioilla. Sen jälkeen Sointu julkaisi enää pieniä eriä äänilevyjä merkeillä Melody ja Ultra. Toimintakaudellaan vuosina 1938-1956 Sointu julkaisi arvioiden mukaan noin 300 nimikettä. Soinnun menestys on pitkälti yhtiön toimintaa kasassa pitäneen Fredrik Segerin vaimon, Lyyli Segerin, ansiota.

Soinnun voimanainen – Lyyli Seger

Soinnun perustaja Fredrik Seger oli enemmän kiinnostunut Saaristokauppansa toiminnasta kuin äänilevytehtaastaan, ja Soinnun toiminta olisi päättynyt lyhyeen, ellei Segerin vaimo, Lyyli Seger, olisi astunut puikkoihin. Fredrik Seger oli ruotsinkielinen, eikä ymmärtänyt suomalaisten musiikkimakua yhtä hyvin kuin vaimonsa. Lyyli Seger tiesi, minkälaisesta musiikista tavallinen kansa piti. Soinnun historian aikana Lyyli Segerillä oli iso rooli levytehtaan toiminnassa; hän tarttui toimeen ja suhtautui musiikkiin intohimolla.

Lyyli Seger onnistui houkuttelemaan Helsingistä Soinnun solistikaartiin useita suomalaisten suursuosikkeja. Soinnulla levyttivät kaikki sota-ajan suuret tähdet, muun muassa Georg Malmsten, Tauno Palo, Reijo Kallio, Tapio Rautavaara sekä Olavi Virta. Iskelmätaivaan tunnettujen tähtien lisäksi Lyyli Seger halusi panostaa turkulaisiin artisteihin, esimerkiksi Kirsti Hurme ja Pentti Viherluoto laulavat Soinnun levyillä. Viherluoto levytti vuonna 1945 Pieni polku -klassikon, josta tuli merkittävä osa suomalaisen iskelmämusiikin historiaa.

Soinnun musiikin merkitys vaikeina sotavuosina

1940-luvun loppupuolella Soinnun menestys alkoi hiipumaan, sillä sotavuosien jälkeen muutkin levy-yhtiöt aloittivat levyjen valmistuksen Suomessa. Soinnun vaikeudet olivat myös merkki aikakauden muuttumisesta. Vinyyli alkoi syrjäyttää savikiekot levymateriaalina, eikä Lyyli Seger halunnut investoida uusiin laitteisiin. Soinnun johtajana Lyyli Seger teki sotavuosina kuitenkin korvaamattoman elämäntyön. Sodan kurjuuden keskellä Soinnun musiikki antoi kansalaisille mahdollisuuden irtautua hetkeksi sodan kauhuista ja menetyksistä Suomen itsenäisyyden vaikeimpina vuosina.

Soinnusta Turun Tähtituotantoon

Äänilevytehdas Soinnun toiminta loppui toisen maailmansodan jälkeen, viimeiset levyt äänitettiin vuonna 1956. Soinnun levymerkki on ollut olemassa sen jälkeenkin, mutta ei tiedetä tarkkaan, kuinka kauan itse levyjen prässäämö toimi sodan jälkeen. Aurajoen varrella sijainnut Soinnun talo tuhoutui tulipalossa vuonna 2005. Sointu-tuotemerkin omistaja on tänä päivänä Turun Tähtituotanto Oy, joka teki vuosituhannen alussa merkittävän kulttuuriteon muuntamalla Soinnun vanhoille savikiekoille äänitettyä musiikkia digitaaliseen muotoon.

Turun Tähtituotanto jatkaa Soinnun perinteitä

Vuonna 1989 perustettu Turun Tähtituotanto juhlisti 10 vuotta kestänyttä toimintaansa julkaisemalla vuonna 1999 Suomen ensimmäisen äänilevytehtaan Soinnun historiasta ja vuosista 1938-1956 kertovan CD-levysarjan ensimmäisen osan. Osa levyjen musiikista on Soinnun ennen julkaisematonta materiaalia. Soinnun levymerkki elää siis vielä tänä päivänäkin, muun muassa Turun Tähtituotannon tekemien CD-levyjen ansiosta. Turun Tähtituotanto pitää äänilevy-yhtiö Soinnun säveliä elossa myös järjestämällä joka vuosi uudenvuodenaattona Sointu-konsertin Turussa.

Soinnun sävelet soivat yhä

Vuonna 1938 perustetun Suomen ensimmäisen äänilevytehtaan Soinnun toiminnan kukoistuskausi ajoittuu sotavuosiin, Soinnun merkitys suomalaiselle iskelmämusiikille on ollut suuri läpi vuosikymmenten. Toimintansa aikana Sointu ehti valmistaa noin 300 iskelmälevyä, se loi pohjan koko Suomen myöhemmälle musiikkituotannolle. Monet Soinnun äänitykset ovat tuttuja useille sukupolville, erityisesti Elämää juoksuhaudoissa -sävelmä. Musiikin lisäksi Sointu loi sotavuosina kansalaisille uskoa elämään, kurjuuden keskellä Soinnun sävelet toivat kaivattua huvia kansalle.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *